Kun
meillä on koko kesän ollut niin kuivaa, ettei marjoja löydy metsästä
juuri nimeksikään, niin tein tiistaina reissun Keski-Suomeen tai mitä
ihmeen Pirkanmaata Mänttä nykyään onkaan.
Aamulla
ajoin ensin Tampereen kautta hakemassa tuoretta mustaa makkaraa
Tapolalta ja söin sitä mahan täydeltä ajellessani Mänttään.
Siskon
luona metsävaatteet päälle ja siskon miehen kanssa metsään mustikoita
keräämään. Poimureilla saatiin neljässä tunnissa kaksi sangollista
kerättyä, mutta sitten tuli pieni sadekuuro ja päätettiin lopettaa homma ja
mentiin siskon luo tauolle.
Sisko
sitten sanoi, että nythän siellä taas paistaa aurinko ja valoisaa aikaa
on hyvinkin pari tuntia, että ehdittäisiin kolmestaan vielä sangollinen
keräämään.
Kahden
tunnin kuluttua meillä olikin reilu kaksi sangollista mustikoita ja
yhteensä niitä saatiin kerättyä reilusti yli 40 litraa. Urakalla
kun kerättiin poimureilla, niin roskaisia ne ovat, mutta kun niistä
mehua tehdään, niin se ei juurikaan haittaa ja toisaalta niistä voi
enimpiä roskia kerätä pois Maijaan laittaessa.
Oikein
jo ehti hirvittää tuleva talvi, kun mehua oli saatu niin vähän, mutta
nyt on talven juomat turvattu ja saattaa jäädä vähän ylimääräistäkin!
Kuivuutta
ja marjojen vähyyttä valitti joku tuolla Keski-Suomessakin, mutta kyllä
sieltä löytyy kosteitakin paikkoja. Metsämarjoja on vaikka kuinka
paljon, kun vaan jaksaa ja osaa etsiä. Luulen, että siskon poppoo lähtee
vieläkin niitä keräilemään, kun hyviä paikkoja löytyi lisää ihan
iltasellakin.
Aikoinaan kun olin keikkahommissa niin usein jäin työmatkoilla Itä-Suomeen keräilemään puolukoita.
Vielä oli tallessa tuo vanha poimurikin, vaikka en ole enää aikoihin marjoja kerännyt.
Paremmin tuo sopiikin puolukoiden keruusen, mutta onnistuihan sillä mustikoiden keruukin, joskin aika paljon siinä tulee roskia mukaan.
Aikamoinen reissu tuo yhdelle päivälle oli, kun ajomatkaakin kertyi yli 500 kilometriä, mutta tosi tyytyväinen olen reissuun ja saaliiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti