Panoraamakuva pihasta.

Panoraamakuva pihasta.

lauantai 28. syyskuuta 2013

Aika kuluttaa.

Istutin tuon männyn naapurin rajan tuntumaan heti seuraavana kesänä, kun tänne muutimme. Eräänä kesänä sitten heittelimme polkupyörän renkaita puutarhassa ja yksi niistä osui parimetriseen männyntaimeen ja jäi siihen roikkumaan.
Mieleeni välähti heti, että olkoonpa siinä muistona puun kasvaessa isommaksi.
Nyt noin 35 vuoden kuluttua puu on kasvanut reilusti yli kymmenmetriseksi hyväksi tukkipuuksi ja rengas on ajan saatossa hajonnut repaleiseksi.
Saapa nähdä, että pysyykö se tuossa meidän ajan.

4 kommenttia:

Eko kirjoitti...

Näin se aika tekee tehtävänsä.
Puu kasvaa ja rengas rapautuu.
Hieno oivallus.
Minun oivalluksia kun katselee kymmenien kuvaus-vuosien ja kuvien näkymistä ei aina tahdo itsekkään uskoa ajan-kulumista todeksi...

Raakki kirjoitti...

Sinulla onkin kuvina paljon näkymiä ajan kulumisesta, kun olet niin pitkään kuvaillut.

Itseäni harmittaakin se, etten aikaisemmin innostunut kuvaamisesta.

pivi kirjoitti...

Hieno ajankulusta muistuttaja, aika kun tahtoo kulua aina vain nopeammin ja nopeammin. Aivan upea postilaatikkokarhu tuolla edellä !

Raakki kirjoitti...

Renkaat ei siis vioitu pelkästään kulumalla, vaan aikakin syö ja murentaa niitä. Muorin autoon on katsastusmies kerran määrännyt renkaat vaihdettaviksi ihan pelkästään iän vuoksi, vaikka kulutuspintaa oli hyvin jäljellä.

Olen itsekin todella tyytyväinen tuohon postilaatikkokarhuun.